Paita ja pipo

Pitkästä aikaa sain tehtyä jotain ihan itselle. Kangas on hankittu melkein vuosi sitten ja palat leikkasin syyslomalla. Viikonloppuna sain tehtyä koristeet ja ommeltua palat kiinni toisiinsa.

Paita on tehty Joka tyypin kaavakirjasta löytyvän raglahihaisen paidan kaavalla. Muokkasin kaavaa helmasta pidemmäksi ja lisäsin paitaan hupun. Hupun kaavan otin samasta kirjasta, mutta muokkasin sen kietaisuhupuksi täältä löytyvän ohjeen avulla.

Tilasin kankaan noin vuosi sitten Majapuulta. Halusin tehdä paitaan yksityiskohdan värittämällä yhden ruudun kangasväreillä, mutta jotenkin kaikki ruudut tuntuivat olevan väärillä kohdilla värittämistä ajatellen. Joten leikkasin ylimääräisistä tilkuista yhden ruudun ja väritin sen. Lisäksi leikkasin siihen tekstiilifoliosta koristeita. Jotta koristeltu ruutu tulisi paremmin esille, kiinnitin sen kaksipuoleisella liimakankaalla mustaan trikookankaaseen ja tikkasin sen reunoista kiinni. Silitin mustan trikoon alle myös kaksipuoleisen liimakankaan ja leikkasin sen jälkeen kangaspalan niin, että siitä jäi ohuet kehykset kuvion ympärille. Tämän jälkeen etsin paidasta sopivan kohdan ja silitin koristeen siihen kiinni. Lopuksi kiinnitin kuvan tikkaamalla.

Piposta väritin ja koristelin yhden ruudun suoraan. Halusin kehystää koristellun ruudun ja päätin tikata väritetyn kohdan ympäriltä kolme kertaa ympäri. Pipo on vuoritettu fleecekankaalla. Ompelin pipon vuoritetun pipon ohjeella, mutta tein vuoresta matalemman kuin päälikangas, jotta kangas laskeutuisi kevyemmin taakse. Ompelin siis päälimmäisen pipon ja vuoripipon erikseen. Vuoripiposta jätin päälakisauman ompelematta. Sen jälkeen vuoripipo kiinnitettiin päällikankaaseen kiinni. Kun työ oli käännetty oikein päin ompelin vuoripipon sauman kiinni.

Lumiukkoja

Viidennen luokan oppilaat tutustuivat eri kuvakokoihin ja piirsivät niitä käyttäen lumiukkoja. Tutustuimme samalla myös akvarellikynien käyttöön.

Alkuperäinen idea, jota muokkailin löytyi Pinterestistä. Siinä oli kuvattu lumiukko kurkkaamaan eri puolilta papereita.

Kuvakokojen opettamiseen käytin Sarjiskoulu, opas sarjakuvan käyttöön opetuksessa -kirjaa. Lisäksi käytin Esko-Pekka Tiitisen kirjoittamaa ja Nikolai Tiitisen kuvittamaa satukirjaa: Jätti ja jänöset. Kirjasta löytyi hyvin eri kuvakokoja. Oppilailla oli myös kotitehtävänä etsiä lehdestä kolme kuvaa, joissa oli eri kuvakoot.

Akvarellikynien käytöstä löytyy hyviä videoita netistä. Itse tutustuin kyniin videoiden avulla joululomalla ja opetin tekniikat oppilaille. Oppilaat testasivat kyniä ennen varsinaisen työn tekemistä.

Vanhoista paitapuseroista osa 2: säilytyslokerikko

Tein aiemmin isälleni tyynynpäällisen hänen rakkaista paitapuseroistaan. Säätin silloin yli jääneet tilkut ja päätin tehdä niistä hänelle joululahjan. Tilkuista syntyi aatonaattona säilytyslokerikko lehdille, kaukosäätimille ja kynille. Suunnitelin lokerikon niin, että se sopii niin keinuun kuin nojatuoliin.

Keinuun lokerikko pujotetaan käsinojan aukosta ja kiinnitetään kiinni tarranauhalla.

Tässä on kuva työstä kokonaisuudessaan:

Työ etupuolelta: Ompelin ensin taskut ja sitten tilkut työn yläosaan. Vanhojen kankaiden elävyys toi haastetta ja ihan suoraan en tilkkuja saanut. Joitakin kankaita tuin tukikankaalla.

Lokerikko nurjalta puolelta. Työn alalaidassa on kaksi raitaa paidoista, jotta lokerikossa on säätövaraa ja valkea kangas ei tule näkyviin alalaidasta. Valkea lakanakangas on lasten vauvalakanoista. Nurjalla puolella on myös tarranauhat lokerikon kiinnittämistä varten. Etu- ja takakappaleen välissä on tukihuopaa tukena.

Raitojen yläpuolelle ompelin tarranauhapalat (karkeampi puoli tarranauhasta).

Ja toiseen päähän työtä ompelin pitkät tarranauhapalat (pehmeämpi puoli tarranauhasta), jotta lokerikkoa voi säätää eri kokoisiksi ja lokerikko sopii erilaisiin tuoleihin. Ompelin tarranauhat ennen kuin yhdistin etukappaleen takakappaleeseen. Näiden tarranauhapalojen takana on taskuosa.

 

Tässä kuvassa lokerikko on säädettynä tiukemmalle ja alla oleva raita näkyy.

Lokerikko sohvan käsinojalla:

Jouduin joulun jälkeen ompelemaan vielä uudet tarrapalat työn alanurkkaan, 

jotta lokerikko istui paremmin isän nojatuoliin.

Tilkkuja jäi taas yli... mitähän seuraavaksi... varmaankin rusetti :)

Uuden vuoden -viiri

Suunnitelma huomiselle kuvistunnille...

... Teemme huomenna Ilotulitus -viirit.

Meille jäi joulukalenterista jäljelle nauha, joka roikkuu luokan katossa valmiina. Ajattelin, että siihen voitaisiin tehdä uusia koristeita. Niinpä suunnittelin ilotulitustyön, joka voidaan ripustaa suoraan sinitarran avulla nauhaan kiinni. 

Ohjeet ilotulitustyöhön:

Tarvikkeet:

• musta A3 -kokoinen paperi
• kartonkia
• kuivapastelliliidut
• hopea- ja kultatusseja
• puikkoliima ja sakset.

1. Leikkaa musta A3 paperi pituussuunnassa puoliksi. Tee paperiin valmiiksi taitoskohta 12 cm:n päähän yläreunasta.
2. Piirrä paperiin kuivapastelliliiduilla ilotulitteita. 
   
   
   
3. Koristele ilotulitteet hopea- tai kultatusseilla.
   
4. Tee kuvan mukainen kaava niin, että leikkaat paperista työn kokoisen suikaleen ja teet siihen taitoksen myös 12 cm:n päähän yläreunasta. Mittaa lyhyiden sivujen keskikohdat ja piirrä taitteesta viivat keskikohtiin. Leikkaa kaava. Piirrä kaavan avulla työn taakse ääriviivat ja leikkaa työ kaavan muotoiseksi. 
   
5. Leikkaa kartongista viiripohja, joka on molemmilta laidoilta noin 1 cm:n leveämpi kuin mustasta paperista tehty viiri. 
6. Levitä mustasta paperista tehdyn viirin isomman osan taakse liimaa ja liimaa se kartonkiviirin keskelle kiinni. Taitos tulee viirin ylälaitaan. Taita yläosa työn taakse.

Läpän alle laitetaan sinitarraa ja näin viirit saadaan helposti nauhaan kiinni.

Ilotulitus -suunnitelmia

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Katsoimme eilen vanhoja kuvia vuosien varsilta ja yritin etsiä samalla kuvia ilotulitustöistä. Se on ollut työ, jota olen tehnyt melkein vuosittain jonkun ryhmän kanssa. Julkaisin myös ensimmäisen versioni Taika -askartelulehdessä 10-11/2009. 

Vuosien varrella ilotulistustyö on muuttanut muotoaan. Useimmiten olen teettänyt enää vain yhden värikkään raketin A3-kokoisesta paperista leikatulle mustalle neliölle. Ilotulitustöistä on tullut aina näyttäviä ja oppilaat ovat tykänneet niistä kovasti. Lisätyönä olemme tehneet ylimääräisistä foliopaloista myös isot vuosilukunumerot. Kaikkien työt ja numerot yhdistettynä töistä tulee näyttävä kokonaisuus.

En löytänyt jostain syystä töistä kuvia, löysin vain ensimmäisten vuosien kuvia. Lisäksi löysin omat suunnitelmat ja kokeilut. Ne eivät siis ole valmiita töitä, vaan ne on tehty samalla, kun olen neuvonut oppilaille työtä ja vaihtoehtoja.

Pahoittelen kuvien huonoa laatua, mutta nämä kuvat ei ole otettu jakoa ajatellen, vaan ihan vain itselle muistiin. Toivottavasti kuvista on kuitenkin hyötyä ja iloa jollekin muullekin.

Kuvia useamman vuoden takaa:

Nämä ilotulitteet teimme eskareiden kanssa valmiilla mosaiikkipaloilla. Teimme ensin keskustat. Sitten piirsimme kuivapastilliliiduilla räiskeitä ja lopuksi koristelimme mosaiikkipaloilla vielä ympäristöä.

Vaihtoehtoja raketeille:

Nämä kolme vaihtoehtoa on toteuttettu alkuperäisen idean mukaan niin, että ensin tehdään foliosta lumihiutale.

Foliopalat ovat olleet valmiiksi pyöreitä. Niiden taitteleminen ja leikkaamine onnistuu varmemmin kaikilta.

Vaihtoehto 1: Lumihiutale foliosta työn keskelle. Leikatut silput säästetään loppukoristelua varten. Hiutaleen ympärille tehdään ornamenttikuvioita vahaliiduilla. Oppilaat täyttivät kuvioilla koko paperin. Lopuksi liimattiin kimaltavia folionpaloja piirustusten lomaan.

Vaihtoehto 2: Lumiuhiutale foliosta työn keskelle. Kuivapastelliliiduilla räiskeitä työn keskeltä sivulle piirtäen. Värit levitetään sormella työn keskeltä reunoille vetäen. Lopuksi liimasimme räiskeiksi valmiita mosaiikkipaloja.

Vaihtoehto 3: Tämä työ tehtiin muuten samalla tavalla kuin vaihtoehto 2, mutta lumihiutaleessa hyödynnettiin folion molempien puolien värit. Leikkamme aukkojen sijasta viiltoja ja käänsimme viillot työn toiselle puolelle auki. Näin syntyi kaksivärinen hiutale.

Pipoja tytöille

Päätin tehdä vuorelliset pipot myös tytöilleni. Ajatuksena oli, että tekisin sellaiset pipot, jotka ovat hyvät hiihtäessä ja luistellessa.

Tyttöjen toiveen mukaan tein pipoihin lumihiutalekoristeet. Tein kuvat aplikoiden ja leikaten kuvioita silitettävästä tekstiilifoliosta.

Kuvat on tehty ennen pipojen ompelemista seuraavalla tavalla:

1. Ensin etsin lumihiutalemalleja ja tulostin ne.
2. Leikkasin tukikankaasta vähän isomman palan kuin kuvio on ja silitin sen kiinni kankaan nurjalle puolelle siihen kohtaan, mihin ajattelin ommella kuvion.
3. Kiinnitin tulostetun kuvan neuloilla kankaan oikealle puolelle. Kankaani oli hyvin joustavaa, joten laitoin vielä varmuuden vuoksi kankaan alle palasen kaavapaperia. Näin yritin estää sitä, että kangas ei venyisi aplikoidessa.
4. Ompelin kuvan päältä. Tein osan kuvioista tiheällä siksakilla ja osan suoralla ompeleella.
   
5. Kun kuvio oli valmis, revin paperin varovasti irti ja leikkasin ompelulangat lyhyeksi.
   
6. Tämän jälkeen leikkasin tekstiilifolioista kuvioita, sommittelin ne ompeluksen päälle ja silitin ne kankaaseen kiinni.
   
   
   
   
7. Lopuksi ompelin pipot Vuorellisen pipon ohjeella.

Ohje pipoihin

Olen ommellut muutaman pipon fleecevuorella kokeillakseni, onko sellainen pipo toimiva talvipakkasilla. Itse olen käyttänyt pipoa päivittäin ja huomasin, että -20 asteen pakkasella pipo oli vähän liian ohut. Silloin tarvitsin kaveriksi takin huppua. 

Annoin alemman pipon miehelleni joulun aikaan, mutta en ollut osannut huomioida mitoissa hänen silmälasejaan ja pipo oli hänelle liian kireä. Sain mieheni pipon itselleni käyttöön ja kokeilin sitä lenkkeilyyn. Lenkkeilyssä pipo oli sopivan lämmin. Mieheni tykkäsi pipon kankaasta, koska se olisi kuulemma hyvä metsästysreissuille. Pitänee siis tehdä miehelle uusilla mitoilla uusi pipo.

 

Raitakankaan ja fleecen hankin kestovaippakaupasta.

Ruutukangas on hankittu Verson puodista ja fleece Kestovaippakaupasta.

Lupasin jo ennen joulua laittaa tänne ohjeen pipon ompeluun. Ohje on muokkautunut vuoden varrella useamman pipon ohjeesta.

Tässäpä olisi ohje pipoon:
(sopii hyvin päähän, jonka päänympärys on noin 56cm)


1. Leikkaa kankaista suorakulmion muotoiset palaset. Minun tekemissä pipoissa kangaspalojen mitat ovat olleet noin 51 x 30 cm.

Kuva vääristää kangaspalojen kokoja. Vuorikankaan olen leikannut hiukan pienemmäksi kuin päällikankaan, jotta se kääntyisi paremmin sisäpuolelle. Kangaspalojen leveyttä muunnellen olen tehnyt hiukan isompia ja pienempiä pipoja.

2. Taita kangaspalat kahtia. Leikkaa päällimmäisen kangaspalan ylälaita kaarevaksi. Käytä kaarevan muodon piirtämisessä apuna vaikkapa ruokalautasta.

Aseta kangaspala vuorikankaan päälle ja leikkaa se saman muotoiseksi.

3. Ompele molemmista kappaleista sivusaumat.

4. Pujota kappaleet sisäkkäin niin, että oikeat puolet ovat vastakkain. Ompele kappaleet alareunasta yhteen.

5. Avaa kappaleet erilleen ja taita työ pituussuunnassa kahtia.

6. Mittaa ja merkitse molemmista päistä kymmenen senttimertin kohta. Mittaa ja merkitse leveyssuunnassa  2 cm:n kohta. Leikkaa merkittyjen  kohtien avulla viistot leikkaukset.

7. Käännä työ oikein päin. Ja aseta kappaleet sisäkkäin niin, että nurjat puolet ovat vastakkain ja aukileikkaukset ovat avattuna vierekkäin.  Aseta keskisaumat yhteen ja kiinnitä avonainen reuna huolella yhteen. Huom! kaikki neljä kangasta kiinnitetään yhteen kerralla. Ompele sauma. 

8. Käännä työ oikein päin ja avaa pipon alareuna huolella. Tikkaa alareuna noin 1 cm:n päästä reunasta.